
Syrjäseutujen ongelmiin ei löydy ratkaisuja Helsingin puoluetoimistoista – ne löytyvät paikallisten
ihmisten osaamisesta ja yhteistyöstä.
Olen 67-vuotias sähköurakoitsija, naimisissa ja kahden aikuisen pojan isä. Asun Hannukaisella,
Kolarin kunnassa, ja tunnen maaseudun haasteet käytännön kokemuksen kautta. Viiden
vuosikymmenen aikana olen tehnyt sähkötöitä ja huoltokeikkoja ympäri Oulun ja Lapin maakuntia.
Lisäksi olen hankkinut elantoni maa-, metsä- ja porotaloudesta, maatilamatkailusta sekä
kaivostöistä. Rovaniemi ja Oulu ovat olleet aikanaan myös asuinpaikkojani.
Vuosikymmenten kokemus Äkäslompolon VPK:n hälytysosastossa on opettanut, miten
syrjäseutujen ihmiset tekevät ihmeitä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Korvessa osataan –
paras pelastaja on aina se, joka on paikalla. Nyt tilanne on muuttunut huolestuttavaksi:
pelastusasemat ovat lukossa, tiet tukossa ja pelastustoimen tilanne on kaaoksessa tiedonsuojalain
voimaantulon jälkeen.
Olen toiminut kahden kauden ajan Kolarin kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, ja aloitin
nuorisopoliitikkona kuusikymppisenä. Aluevaltuustossa olen varavaltuutettuna ja jäsenenä
pelastus- ja valmiuslautakunnassa.
Vähäosaisten arki tuli tutuksi jo kuusikymmenluvulla, kun isäni kuoli pientilalla. Tuolloin
lapsityövoima ei ollut kiellettyä, mutta onneksi töitä oli. Tämä kokemus on jättänyt pysyvän
jäljen: tiedän, miten tärkeää on pitää huolta niistä, joilla on vähiten.
Veronmaksajien rahat on käytettävä viisaasti. Kunnan ja alueen talous eivät ole erillisiä – ei voida
hyvällä omallatunnolla tuhlata kunnissa, jos sote-säästöt vaarantavat ihmishenkiä. Rahat
palveluihin hankitaan työllä ja luonnonvaroilla, ei vihreillä valituksilla. Alueille on saatava
verotusoikeus, sillä ilman rahaa ongelmia ei korjata.
Sote-uudistus on epäonnistunut. Potilaat tarvitsevat hoitoa, eivät ylimääräisiä
hallintohimmeleitä. Tappavat viiveet johtuvat etäisyyksistä, ja ne korjataan logistiikalla, ei
politiikalla. Vuodeosastojen lakkauttaminen tuhoaa huoltovarmuutta – nyt potilaat, työntekijät ja
omaiset ajavat ympäri maakuntaa niin kauan kuin jaksavat. Tätäkö on vihreä siirtymä?
Edellinen hallitus keitti tämän sotesopan, mutta nykyhallituksen korjaustoimet eivät näytä yhtään
paremmilta. On aika tehdä päätöksiä, jotka perustuvat arjen todellisuuteen – ei ideologiaan.
Äänestä Lapin Sitoutumattomia – Kolari 21, jos haluat päätöksentekoa, joka perustuu
kokemukseen, käytännön järkeen ja alueiden ihmisten hyvinvointiin.