Valtuustot luovat hyvinvointialueiden organisaation ja palvelurakenteen mallin. Alue hoitaa
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalvelut – sen tulee tuottaa ydinpalvelut itse. Kaikissa
kunnissa tulee olla terveysasema. Päivystyspalvelut tulee tarjota kahden keskussairaalan ja Ivalon
terveyskeskuksen kautta. Palveluja voidaan täydentää 3. sektorin ja yksityisten yritysten palveluilla.
Pelastustoimessa tulee sopimuspalokuntien avulla varmistaa palvelun saanti koko maakunnassa.
Kolmannen sektorin toimijat ovat avainasemassa mm. tarjottaessa vertaistukea ja neuvontaa
erityisryhmille – niille tulee turvata tarvittava rahoitus.
Hyvinvointialue voi ja Lapissa sen tulee huomioida lakisääteisiä tehtäviä tukeva kansainvälinen
toiminta. Norjan ja Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää Ylä-Lapin ja
Tornionlaakson kunnissa. Toimivaa yhteistyötä on jo mm. terveydenhoidossa. Sen ylläpitäminen ja syventäminen on tärkeää alueen asukkaiden ohella myös matkailualalle.
Hyvinvointialueen toiminnalla on laajoja vaikutuksia myös ydintoimintansa ulkopuolella. Alue
hoitaa merkittävää julkista ruokahuollon tehtävää. On tärkeää mahdollistaa paikallisten
pientuottajien osallistuminen kilpailutuksiin. Näin hyvinvointialue voi tarjota laadukkasta
lähiruokaa asiakkailleen. Elinvoimaiset paikalliset tuottajat turvaavat Lapin ruokahuollon myös
kriisitilanteessa, jonka lisäksi paikallinen tuotanto on laadukas ja vähähiilisyyttä edistävä vaihtoehto tuontielintarvikkeille.
Sitoudumme edistämään lappilaisten etuja. Resurssit ovat rajallisia – ne tulee jakaa tasapuolisesti ja vaikuttavasti huomioiden niin asiakkaat kuin alueiden tärkein voimavara työntekijät. Jako vaatii
myös vaikeita ratkaisuja, joiden vaikutukset pitää selvittää perusteellisesti ennen lopullisia
päätöksiä. Lupaamme ihmisläheisiä päätöksiä resurssien puitteissa – emme asioita, joista emme pysty pitämään kiinni vaalien jälkeen.
Petri Muje, Rovaniemi
aluevaaliehdokas Lapin sitoutumattomat ry
