Aluevaltuutettu Inkeri Yrityksellä on vahva kokemus kunnallispolitiikasta ja koko Lapin asukkaiden etujen ajamisesta. Inkeri on lähtenyt mukaan kuntapolitiikkaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1984 kotikunnassaan Kittilässä. Yritys on 68-vuotias oikeusnotaari ja yo-merkonomi, joka tällä hetkellä nauttii ansaituista eläkepäivistään. Työuransa Inkeri on tehnyt mielenterveystoimistossa ja oikeusaputoimistossa. Kuntapolitiikan lisäksi Inkeri on ollut aktiivisesti mukana myös ammattiyhdistystoiminnassa ja hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 2008.
Hyvinvointialueen suunnittelu ja päätöksenteko toimii – käytännön tulee toimia tulevaisuudessa yhtä sutjakasti
Hyvinvointialueen valtuutettuna Yritys näkee, että viime vuosi on ollut hyvinvointialueen rakentamisen aikaa ja nyt siirrytään pikkuhiljaa käytäntöön. Prosesseja tulee tietysti kehittää tulevien vuosien aikana kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden perusteella ja noudattaa yhteisesti tehtyä strategiaa, mutta käytännöntaso tulee saada yhtä toimivaksi kuin alueen suunnittelu on ollut.
Uuden strategian valmiestelu on Yrityksen mielestä onnistunut hyvin ja sen käytäntöön vieminen vaatii vielä isojen kokonaisuuksien toteuttamista. Strategiasta tulee myös pystyä viestimään alueen asukkaille ja työntekijöille kansankielisesti, muuten strategian omaksuminen alueella ei ole mahdollista. Aluevaltuutetun mukaan yhteistyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on toiminut tähän asti hyvin. Asioista on tiedotettu jo valmisteluvaiheessa, yhteisissä ryhmäkokouksissa on voitu käydä avoimia keskusteluja ennen valtuuston kokouksia ja näin on saatu keskusteleva ja asioissa pysyvä ote aluevaltuustotoimintaan. Tällaista politiikkaa Inkeri peräänkuuluttaa kaikkeen edunvalvontaan ja päätöksentekoon.
Kuntien ja hyvinvointialueen on tehtävä tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyössä
Hyvinvointialueelle siirtymisessä kuntalaisille on viestitty vahvasti, että palvelut eivät tule muuttumaan. Yrityksen mielestä tämä on hieman väärä viesti, sillä varmasti palvelualuille siirtyminen tulee aiheuttamaan muutoksia. Valtuutettujen tehtävä onkin hänen mielestään valvoa, että palvelut eivät tule heikkenemään, vaan palvelualueille siirtyminen tehostaa ja parantaa sote-palveluita.
Suurin huolenaihe aluevaltuutetun mielestä ovat Lapin pitkät välimatkat. Lähipalvelut tulee saada toteutettua tasa-arvoisesti, jotta hyvinvointialue voi tarjota toimivat peruspalvelut lappilaisen koko elämänkaaren ajaksi. Jokainen meistä tarvitsee sote-palveluita välittämättä siitä, missä päin Lappia asuu ja nämä palvelut tulee olla saatavissa ongelmitta ja kivutta. Yrityksen mielestä palveluiden liiallista keskittämistä tulee välttää. Sen sijaan tulisi selvittää, että miten ja millä rahalla palveluiden tuominen lähemmäs ihmistä olisi mahdollista. Monia asioita voitaisiin hoitaa myös kuntakeskuksissa, jos erikoissairaanhoidon asiantuntijat tulisivat kuntiin paikan päälle. Kuntakeskuksissa on kuitenkin olemassa hyvät ja toimivat tilat. Lisäksi Yritys on pohtinut myös sitä, että onko asiakkaan siirtyminen Rovaniemelle aina se kustannustehokkain tapa toimia. Vai olisiko hyvinvointialueelle halvempaa kuljettaa asiakkaiden sijaan työntekijöitä?
Aluevaltuutetun mielestä kuntien tulee tehdä tulevaisuudessa hyvinvointialueen kanssa tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueen rekrytoinneissa kuntien asuntotilanne tulee olemaan esimerkiksi yksi avaintekijä, kun alueelle etsitään osaavaa työvoimaa. Toinen tärkeä yhteistyötekijä kuntien ja hyvinvointialueen välillä on kuntalaisten hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistyö. Aluevaltuutettu nostaa yhdeksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön esimerkiksi lappilaiset nuoret. Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet viime vuosina valtavassa nousussa. Tämä työ vaatii erittäin paljon panostusta ja paneutumista, sekä yhteistyötä ja resursseja kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työssä on myös tärkeää pitää mielessä, että tarvitaan oikeasti tekoja, eikä vain puheita ja suunnittelua, Yritys peräänkuuluttaa. Nuoret ovat tulevaisuuden Lapin tekijöitä ja ennaltaehkäisevän työn avulla voidaan varmistaa, että ihmisillä on täällä hyvä asua ja olla.
Lappilaisten hyvinvointi on puoluepolitiikkaa tärkeämpää
Inkeri Yrityksellä on pitkä kokemus kunnallispolitiikasta ja hän on ollut mukana vaikuttamassa päättäjänä kuntapolitiikan lisäksi myös Tunturi-Lapin seutukunnassa, Lapin liitossa, muissa alueellisissa luottamustehtävissä ja nyt hyvinvointialueella.
Aluevaltuutettu löysi uuden ryhmän sitoutumattomista yhdessä Kittilän kuntalaisten kanssa, jotka vahvasti toivoivat hänen jatkavan kuntapolitiikassa. Lapin sitoutumattomien keskuudessa Yritys kiittää kaikkia jäseniä siitä, että ryhmän ideologia on säilynyt yhteistyöskentelyssä juuri sellaisena kuin on sovittu. Jokaisella jäsenellä on oikeus omaan mielipiteeseensä ja kaikkien ajatuksia kunnioitetaan. Aluevaltuutettu arvostaa myös hyvinvointialueen puolueiden ja ryhmien yhteistyöskentelyä, joka on sujunut moitteetta.
Yrityksen mukaan sitoutumattomien ryhmää ja perinteisiä puolueita ei erota loppujen lopuksi mikään muu kuin puoluekuri. Sitoutumattomissa jokainen saa pitää oman mielipiteensä, vaikka keskustelun kautta löytyykin usein yhteisiäkin ratkaisuja. Tärkeintähän on ajatella lappilaisten kokonaisetua, eikä puoluepolitiikkaa.
Valtiolla on vastuu toimivan hyvinvointialueen rahoituksesta
Hyvinvointialueen hyväksytyn talousarvion mukaan alueen talous olisi jäämässä vuonna 2023 43 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Aluevaltuutettu Inkeri Yritys peräänkuuluttaa valtion vastuuta rahoituksesta. Valtion rahoitusosuus ei ole Yrityksen mukaan oikean kokoinen, vaan valtio yrittää siirtää kustannuksia toiminnan tuottoihin. ”Koko ajan on ollut selkeästi tiedossa kuntien palvelutarpeet. Valtiolta täytyy tulla lisärahoitusta, silloin kun tarve on näin mittava. Ihmisten peruspalveluita ei voida lähteä leikkaamaan, sillä palveluiden tarve ei ole kadonnut, vaikka talousarvio onkin alijäämäinen. Koko ajan puhutaan leikkaamisesta ja säästämisestä, mutta tärkein keskustelu on se, millaisella rahoituspohjalla voimme tuottaa tarvittavat palvelut. Valtiolla on tässä valtava vastuu” Yritys kertoo.
Aluevaltuutetun mielestä palveluita suunniteltaessa tulee ottaa myös huomioon alueen erikoisuudet, kuten vaikkapa Lapissa suuret matkailukeskukset. ”Sesonkiaikana väkimäärä alueilla moninkertaistuu ja palveluilla pitää pystyä vastaamaan tarpeeseen, vaikka se onkin kausiluontoista. Hyvinvointialue voi vastata paremmin esimerkiksi matkailun muuttuviin tarpeisiin, kuin kunnat aikaisemmin, mutta tämä vaatii toimivan rahoituksen” Inkeri päättää.
