Yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Askonen työskentelee Ylitornion terveyskeskuksen johtavana lääkärinä. Askosen perheeseen kuuluu kolme poikaa, vaimo ja keskikokoinen villakoira. Askonen hakeutui hyvinvointialueen valtuutetuksi, sillä hän omaa pitkän, yli 30-vuotisen kokemuksen lääkärin työstä ja on nähnyt oman kokemuksensa kautta millainen hoitotyö kantaa hedelmää. Askonen liputtaakin vahvasti niin kutsun omalääkäripalvelun puolesta, sillä hän on omassa työssään huomannut kuinka hyvän terveydenhuollon perusta on pysyvä ja pitkäkestoinen suhde potilaan, lääkärin ja hoitajan välillä. Askosen kokemuksen mukaan ilman omalääkäripalvelua potilas on enemmän tai vähemmän tuuliajolla; tehdään paljon irrallisia tutkimuksia eikä osata tulkita syy- ja seuraussuhteita oikein, ellei tunneta potilasta perusteellisesti. Askonen pyrkiikin siihen, että jokaisella Lapin asukkaalla on oma hoitaja ja lääkäri riittävän lähellä omassa kunnassa.
Omalääkärin lisäksi Askonen suhtautuu lähipalveluihin suurella intohimolla. Kokeneen lääkärin mukaan etäpalveluita voidaan kehittää tietyille ikäryhmille, mutta esimerkiksi iäkkäämmät ihmiset tarvitsevat lähipalveluita, jotta voidaan varmistaa laadukas hoito. Iäkäs ihminen ei välttämättä hae palvelua ollenkaan, jos pelkona on joutua käyttämään etäpalveluita. Askonen on myös huolissaan siitä, että etäpalveluiden kautta menetetään yksi lääkärin tärkeistä työkaluista – kosketus. Lääkärin tulee nähdä ja pystyä tutkimaan ihminen kokonaisvaltaisesti. Yleislääkärin vastaanotolle tullut potilas on myös helpompi ohjata lisätutkimuksiin, kun hän jo on paikanpäällä; etänä ei voida ottaa verikokeita tai röntgenkuvia.
Lääketieteen ammattilaisena Askonen lähtee aina siitä näkökulmasta, että potilas pitää hoitaa. Hoitoon käytettävissä olevien varojen määrää vähentämällä ei voida vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset sairastavat tai kuinka paljon sosiaalinen pahoinvointi lisääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnassa asukkaiden hoitoon on löydettävä varoja ja hoito on tehtävä laadukkaasti ja eettisesti. Tämän hetkisessä tilanteessa Askosta huolestuttaa se, että jo vuosia rahat ovat virranneet pääsääntöisesti sairaaloiden seinien sisälle, vaikka perusterveydenhuoltoa vahvistamalla voitaisiin kohdistaa palvelut lähemmäksi asiakasta.
” Sairaudet on parasta ennaltaehkäistä ja hoitaa jo alkuvaiheessa; kun olemme sairaalassa, olemme jo yleensä askeleen myöhässä. Hyvinvointialueen myötä pelkään, että tulevaisuudessa meillä ei riitä enää rahaa ennaltaehkäisevään työhön ollenkaan. Kun terveydenedistämistyöstä karsitaan niin, hoidettavia sairaita on tulevaisuudessa vielä enemmän kuin nyt ”Askonen kertoo.
Ilman henkilökuntaa ei ole hyvinvointialuetta
Valtuutettu Askonen istuu myös hyvinvointialueen hallituksessa, jossa hän on sijaistanut Krista Staufferia koko hyvinvointialueen vaalikauden ajan. Hallituksessa Askonen on nähnyt läheltä, kuinka hyvinvointialueen hallinnosta on tullut organisaatioon nähden liian raskas. Hallintoa supistamalla voitaisiin säästää kustannuksista, mikä on äärimmäisen tärkeää alijäämäisellä hyvinvointialueella, mutta myös pitää nykyisiä työntekijöitä enemmän perustyönparissa.
”Kuntien entisiä työntekijöitä on siirtynyt paljon työskentelemään hallintoon. Tämän vuoksi joudumme palkkaamaan hyvinvointialueelle paljon uusia työntekijöitä, mikä on tässä rekrytointitilanteessa vaikeaa. Lapissa Ruotsin ja Norjat rajat ovat niin lähellä, että menetämme jatkuvasti sote-alan ammattilaisia muihin pohjoismaihin, sillä palkkatasossa emme pysty kilpailemaan näiden maiden kanssa. Tilanne tulee vielä tulevaisuudessa pahenemaan, jos hyvinvointialueen palkat harmonisoidaan, jolloin rajakunnissa sote-alan palkat tulevat jäämään paikolleen, eli suhteellisesti laskevat Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Rajojen läheisyyden lisäksi Lappiakin haastavat yksityiset sote-alan yritykset, jotka houkuttelevat työntekijöitä rahalla. Hyvinvointialue ei voi kilpailla yksityisten yritysten tarjoamia bonuksia tai palkankorotuksia vastaan” Askonen selittää.
Lapin maakunnan onnistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaassa järjestämisessä vaatii Askosen mukaan osaavaa, ammattitaitoista, sitoutunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa. Henkilökunnan rekrytointi ja sitouttaminen on mahdollista vain tekemällä työolosuhteet inhimillisiksi riittävällä henkilöstömäärällä sekä palkkauksella, joka vastaa työn vaativuutta ja kannustaa työskentelemään.
Valtiolla on vastuu hyvinvointialueiden taloudesta
Hyvinvointialueen alijäämäinen talous on Askosen mielestä rekrytoinnin lisäksi tällä hetkellä kaikista suurin haaste hyvinvointialueella. Haaste ei kosketa vain Lappia vaan suurinta osaa Suomen hyvinvointialueista. Sote-henkilöstön palkan nousut, inflaation vaikutus tavaroiden ja materiaalien kallistumiseen sekä Lapissa pitkät matkat palveluihin ja selvästi muuta maata suurempi sairastaminen ovat tekijöitä, joiden vuoksi alijäämäistä budjettia ei saada tulevaisuudessa sopeuttamallakaan tasattua.
”Valtion on pakko korjata rahoitusmalli, jos hyvinvointialueiden halutaan tuottavan hoitoa asukkailleen. Muuten ihmiset joutuvat tulevaisuudessa siirtymään yksityiselle hoidettavaksi ja tämä ajaa suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Hoitotakuu on pelkkiä lupauksia ja sanoja, jos hyvinvointialueilla ei ole varoja eikä työntekijöitä toteuttaa palveluita” Askonen sanoo tiukasti.
Säästöistä puhuttaessa Askonen nostaa esiin mahdollisuuden yhteen sairaalaan, joka toimisi kahdessa toimipisteessä. Tämä mahdollistaisi myös henkilöstön kulkemisen näiden kahden toimipisteen välillä, joka tukee Askosen ajatusta palveluiden tulemisesta asiakkaan luo. Lisäksi valtuutetun mielestä hallintoa tulisi tarkastella tiukasti, sillä hoitotyöstä ei voida säästää enää.
”Hyvinvointialueen verotusoikeutta en kannata, sillä Lapissa verotusoikeus ei toimisi pitkien välimatkojemme ja sairaan väestömme takia. Verotusoikeudenkaan avulla emme saisi rahoitettua kaikkia palveluita laadukkaasti.”Askonen pohtii. ”Kyllä me voimme täällä Lapin hyvinvointialueella tietenkin hakea toiminnastamme pieniä säästöjä ja toiminnan tehostaminen on aina järkevää, mutta ilman valtion luomaa toimivaa rahoitusmallia ei hyvinvointialueen talous voi koskaan olla tasapainossa” Askonen päättää.