Valtion miljardivelan leikkaaminen on päivän puheenaihe. Kuntapäättäjänä ja nyt myös
aluevaltuutettuna olen seurannut tarkoin talousvaikutusta, kun sote lähti kunnista
hyvinvointialueille.
Vuoden 2021 kuntien tilinpäätöstietojen pohjalta tehdyt laskelmat osoittavat, että kuntien
nettomenot sote mukaan lukien oli 33 miljardia euroa, tästä sosiaali- ja terveysmenot veivät noin
20 miljardia euroa. Kuntien käyttöön jäi siis noin 13 miljardia euroa ja tästä lakisääteiset palvelut
kuten varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus veivät 8,5 miljardia euroa. On kysymys alle 16 –
vuotiaiden palveluista. Kunnan muihin toimintoihin, kuten lukio, kulttuuri, hallinto ja
yhdyskuntapalvelut jäi alle 5 miljardia euroa. Kuntataloudet kutistuvat näillä luvuilla ilman
leikkauksiakin ja kuntien palveluja riisutaan. Hyvinvointialueet ovat tehneet alijäämäisiä budjetteja
ja alueet odottavat valtiolta lisää rahoitusta.
Valtiovarainministeriö vaatii tälle kaudelle 6 miljardin ja seuraavalle kaudelle 3 miljardin
leikkauksia. Sopeuttamisesta pitää keskustella, mutta en hyväksy sitä, että koulutuksesta ja
sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan. Nämä leikkaukset kohdistuisivat kaikkein heikompiosaisiin
ihmisiin. Koulutus on kaiken sivistyksen perusta.
Yhteiskuntaa mitataan myös sillä, miten huolehditaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista
ihmisistä. Leikkauksien ohella pitää puhua myös siitä, miten kerrytetään tuloja. Osan
sopeutuksesta voi hoitaa siten, että saadaan lisää kasvua työllisyyttä parantamalla. Mielestäni
pelkkä leikkaaminen ei ole autuaaksi tekevä toimenpide.
Inkeri Yritys
kansanedustajaehdokas (Lapin sitoutumattomat ry)
