Sote -uudistuksen toimeenpanolain 59 §:ssä todetaan: ” Sen estämättä, mitä terveydenhuoltolain 50 §:n 3 ja 4 momenteissa säädetään, Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka.” Kyseinen lainkohta mahdollistaa Lapissa Rovaniemen ja Kemin keskussairaalan toiminnan ainakin 10 vuoden ajan.
Julkisuudessa esitettyjen aluevaaliehdokkaiden kommenttien perusteella kahden sairaalan malli on yleisesti hyväksytty. Useissa kannanotossa kuitenkin lisätään puoltavaan lausuntoon ehto, jonka mukaan kahden sairaalan malli edellyttää lisärahoituksen osoittamista Lapin hyvinvointialueelle. Mutta onko näin todella?
Valtioneuvoston sote -uudistusta koskevalla sivustolla on esitetty laskelmia tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta. Laskelmat on tehty vuoden 2021 talousarviotietojen ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatiedon mukaisten kuntien kustannusten perusteella, jolloin kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Lokakuussa 2021 laaditun laskelman mukaan Lapin hyvinvointialueen kustannukset ovat n. 770 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset sisältävät sekä Lapin että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kustannukset. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kustannuksissa on mukana myös Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen menot.
Tulevien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu niiden palvelutarpeisiin. Lokakuussa 2021 julkaistun laskelman mukaan Lapin hyvinvointialueen rahoitus v. 2023 tulee olemaan n. 830 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee olemaan siten n. 60 miljoonaa euroa suurempi kuin Lapin hyvinvointialueen kustannukset v. 2022 tasossa. Edelleen rahoituslaskelma mukaan rahoitus tulee kasvamaan siten, että se vuonna 2025 olisi n. 11,3 % ja vuonna 2030 n. 38,1 % suurempi kuin toiminnan aloitusvuonna 2023.
Valtioneuvoston esittämien laskelmien mukaan näyttää siltä, että Lapin hyvinvointialueen rahoitus mahdollistaa kahden keskussairaalan ylläpitämisen ilman erillistä Lapille suunnattua rahoitusta.
Kemi-Tornion alue muodostaa Lapin teollisen keskuksen. Alueen teollisuuden vienti vastaa lähes 10 % koko Suomen viennistä. Merkittävä lisä alueen teollisuuden volyymissa on Metsä Groupin biotehdasinvestointi, jonka heijastusvaikutukset näkyvät koko maakunnan alueella. Siten erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuuden varmistaminen jatkamalla Kemin keskussairaalan toimintaa on koko Lapin elinvoiman ja kasvun kannalta perusteltua.
Tammikuussa 2022 valittavien aluevaltuutettujen tulee sitoutua toimivaan kahteen keskussairaan perustuvaan erikoissairaanhoidon palvelutuotantoon. Kahden sairaalan toiminta tulee perustua järkevään työnjakoon siten, että resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Kahden keskussairaalan mallin toteuttaminen on vain tahdosta ja hyvästä suunnittelusta kiinni.
