Perustuslain mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle. Kansa pääsee käyttämään suoraan päätösvaltaansa vain suorassa presidentinvaalissa ja erikseen järjestettävissä kansanäänestyksissä. Muutoin kansanvalta toteutuu edustuksellisena demokratiana, jossa vaaleissa valitut edustajat käyttävät saamaansa valtaa.
Edustuksellisesta demokratiasta on muodostunut puolueiden yksinoikeus, jolla on sekä hyvät ja huonot puolensa. Hyvää puolueiden toiminnassa on niiden muodostama kanava kansalaisille osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun. Puolueet tarjoavat jokaiselle kiinnostuneelle oman aatteellisen suuntautumisensa mukaisen vaikutuskanavan ja -tavan. Kunnallisessa päätöksenteossa valtuustoissa ja muissa toimielimissä yhteistyöhaluiset ja -kykyiset puolueiden edustajat edistävät päätöksillään kunnan ja kuntalaisten etua. Näin siis silloin, kun valitut edustajat toimivat kaikkien yhteinen etu mielessään.
Valitettavasti puolueiden yksinoikeudella toimivassa edustuksellisessa demokratiassa on paljon kyseenalaista toimintaa ja omien tai oman ryhmittymän etujen ajamista vastoin kuntalaisten etua. Olen itse saanut pitkän julkisen urani aikana valitettavan paljon elävän elämän esimerkkejä puolueryhmittymien eduntavoittelusta. Esimerkkejä on ollut myös luettavissa lehtien palstoilta. Esimerkkinä viimeisimmistä yhteisen edun ja kuntalaisten tahdon vastaisesta toiminnasta on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen salassa tehdyt päätökset, joilla pyrittiin mitätöimään lainvoimaiset alueen kuntien valtuustojen päätökset. Toiminnan taustalla olevat motiivit vaikuttavat olleen pitkälti ideologisia. Pahimmillaan puolueiden edustuksellisen demokratian mahdollistama yleisen edun ja kuntalaisten tahdon vastainen menettely on niissä kunnissa, joissa yksi puolue käyttää ehdotonta päätösvaltaa ja siten tukahduttaa moniäänisen yhteiskunnallisen keskustelun.
Seuraus vallitsevasta puolueiden yksinoikeudella toteutettavasta päätöksenteosta on viime kuntavaalien äänestysinnon puute: äänioikeuttaan vaalissa käytti vain 55,1 % koko maassa. Kehitys näkyy myös puolueiden ja poliitikkojen alhaisena arvostuksena. Kuntalaiset ovat vieraantuneet itsehallinnollisesta oikeudestaan osallistua yhteisten asioiden päättämiseen.
Miten Lapin Sitoutumattomat ry poikkeaa puolueiden toiminnasta? Ensinnäkin Lapin Sitoutumattomat ovat vapaaseen kansalaistoimintaan perustuva ryhmä yhteiskunnallisesti aktiivisia lappilaisia. Ryhmän toimintaa ei määrittele tai sido poliittinen ideologia tai puolueohjelma. Voidakseen osallistua käynnissä olevaan Lapin hyvinvointialueen aluevaaliin, on jokaisen ehdolle asettuneen 14 lappilaisen tullut kerätä vähintään 50 henkilön kannatus voidakseen muodostaa valitsijayhdistyksen. Siten Lapin Sitoutumattomilla on jo olemassa suora yli 700 kuntalaisten antama tuki. Merkittävää tässä saavutuksessa on se, että Lapin Sitoutumattomat ry on rekisteröity 5.11.2021 eli runsaassa kuukaudessa liki tuhat lappilaista on ilmaissut tarpeensa muodostaa puolueista riippumaton päättäjäjoukko päättämään asukkaiden kannalta keskisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Samalla se kertoo siitä vahvasta turhautuneisuudesta, joka kansalaisilla on puolueiden toimintaan.
Lapin Sitoutumattomat ry:n säännöt sallivat jokaiselle valituksi tulleelle aluevaltuutetulle vapauden itsenäiseen toimintaan aluevaltuustossa ja muissa hyvinvointialueen toimielimissä. Tästä on seurauksena valitun aluevaltuutetun suuri vastuu äänestäjilleen ja velvollisuus kuulla äänestäjiään herkemmin kuin aluevaltuuston puolueiden edustajien, jotka noudattavat taustayhteisönsä ohjausta. Sitoutumattomat aluevaltuutetut ovat siten suora ja itsenäinen kanava lappilaiselle äänestäjälle sekä mahdollisuus saada äänensä kuuluville ilman puolueen väliin tuloa.
Mauri Posio
Kunnanjohtaja, aluevaaleissa ehdolla
